Leipää pöytään: joukosta edukseen erottuva tutkimussuunnitelma väitöskirjan rahoitusta etsiville
Tein väitöskirjaa vuosina 2014–2019 ja sain rahoitettua sen yksityisiltä säätiöiltä hakemillani apurahoilla. Sittemmin olen tehnyt lukuisia muitakin rahoitushakemuksia. Tässä viisi vinkkiä, jotka ovat auttaneet minua.
Työpöydälläni on tällä hetkellä päätyöni Helsingin yliopiston RELIACT-hankkeessa, ainakin yksi varvas upotettuna loppuaan lähestyvässä LEGITREL-hankkeessa, sekä kaiken päälle vielä tietokirjakin viimeisteltävänä. Tämän vuoksi blogikirjoitteluni on tovin kevyempää. Otan helpon ratkaisun: top 5 - listan laatimisen.
Rahoituksen hakeminen on osa tutkijan ammattia jatko-opintojen alusta professoripestin eläkepäiviin saakka. Se on taito, joka täytyy erikseen opetella, jos tutkijan ura kiinnostaa. Moni ei pidä hakemusten rustauksesta ja se viekin todella ison osan kaikesta työajasta. Joka hommassa on plussia ja miinuksia.
Tieteellisen rahoitushakemuksen tärkein yksittäinen dokumentti on tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelman tehtävänä on vakuuttaa hakemuksen lukija siitä, että hakija tietää mitä hän on tekemässä, ja että juuri tälle henkilölle kannattaa antaa rahaa kyseisen työn toteuttamiseksi. Samalla tutkimussuunnitelman on perusteltava, miten tutkimus kytkeytyy aikaisempaan alan tutkimukseen täydentäen sitä jollain erityisellä tavalla. Lisäksi on kerrottava, että miksi tutkimus ylipäänsä tulee tehdä.
Hakemustieteen oppii vain tekemällä, mutta tässä lista viidestä asiasta, jotka olisin mielelläni kuullut jo kymmenen vuotta sitten. Pahoittelen you-passiivin ja anglismien käyttöä; olen kiireinen.
Vastaa ”so what”-kysymyksiin. Pelkästään tutkimusaiheen ja -asetelman tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen hyvin perustelemalla erottuu varmasti. Syynä on se, että ”so what”-kysymykset ovat usein vaikeita, koska useimmat meistä ajautuvat tiettyjen aiheiden äärelle lähinnä omien kiinnostusten kautta. Tässä ei ole mitään pahaa sinällään. ”Aihe sattuu kiinnostamaan minua” ei kuitenkaan ole tieteellinen peruste aloittaa tutkimusta. ”Aikaisemmin aiheesta X on selvitetty Y, mutta siitä ei tiedetä Z, joten tutkin Z” sen sijaan on. Hakemuksen lukija yleensä ei ole henkilökohtaisesti innostunut samoista asioista kuin hakija, joten hän tarvitsee muita syitä rahoituksen myöntämiselle.
Hyvästä tutkimusaiheesta on helpompi kirjoittaa hyvä tutkimussuunnitelma. Aihe ja sen kuvaus ovat luonnollisesti kytköksissä toisiinsa. Tutkimussuunnitelman tekoa kannattaa ajatella myös mahdollisuutena jäsentää koko tutkimusasetelmaa. Tutkimusasetelmassa saattaa olla jotain vikaa, mikäli ei kykene perustelemaan sen tieteellistä merkitystä ja selkeästi selostamaan sen käytännön toteutusta. Kannattaa olla joustava ja miettiä tapoja idean tieteellisyyden jalostamiseksi. Olen itse kokenut tutkimusaiheesta keskustelun vertaisten ja kokeneempien kanssa tässä suhteessa korvaamattomaksi.
Rahoittajilla on omat painopistealueensa. Tästä on vaikea sanoa muuta yleispätevää kuin se, että kaikkea oleellista ei ole kerrottu rahoittajien kirjallisissa ohjeissa (vaikka ne tuleekin aina lukea huolellisesti ja noudattaa niitä pilkuntarkasti). On hyvä idea katsoa aikaisempia myöntöjä usean vuoden ajalta. Millaisia tutkimuksia kyseinen taho on aikaisemmin rahoittanut? Tutkimusideoiden räätälöinti yksittäisiä rahoittajia tai hakujulistuksia varten on tiedemaailmassa aivan tavallista.
Konditionaalit eivät kuulu tutkimussuunnitelmaan. Älä suunnittele tekeväsi vaan tee. Tutkimuksessa ei ole mahdollisia osia, siinä on vain osia. Vaikka et olisi varma kaikista yksityiskohdista (ja harvempi väitöskirjan alkutaipaleella on), tutkimussuunnitelma on kirjoitettava kuin aihepiiristi suvereenisti hanskaava ammattilainen, joka tietää ehdottomasti mitä on tekemässä. Muista, että tutkimussuunnitelman yksityiskohdista saa poiketa tutkimuksen edetessä, ja tämä on jopa tyypillistä. Kehitä kuitenkin kirkas visio ja selosta se.
Oleta, että hakemuksen lukija on kiireinen ja tympääntynyt. Millaista tekstiä itse lukisit, jos pöydälläsi olisi monta kymmentä tutkimussuunnitelmaa? Todennäköisesti arvostaisit napakkaa ilmaisua, jonka joukosta löytäisit tutkimuksen peruselementit nopeasti. Suosin itse sitä käytäntöä, että tutkimussuunnitelman ensimmäinen kappale on tiivistelmämäinen. Tällöin se sisältää lyhyesti tutkimuskysymykset, menetelmät, aineiston, teoreettisen viitekehyksen, ja aikaisemman tutkimuksen, sekä tutkimuksen teon perustelut.
Bonus! Lue rahoitettujen hakemusten tutkimussuunnitelmia. Pyydä vertaiselta tai pidemmälle ehtineeltä malliksi onnistuneen rahoitushakemuksen tutkimussuunnitelmaa ja ota siitä opiksi. Tutkimussuunnitelma on outo tekstityyppi, jonka erityispiirteisiin kannattaa perehtyä.
Leipää ruokapöytään ja flow-tilaa kirjoituspöytään toivottaen,
Tuomas Äystö