Viisi syytä, miksi kannattaa tehdä väitöskirja
Edellisessä kirjoituksessani kerroin vasta-argumentteja väitöskirjan aloittamispäätökselle. Tasapainon vuoksi tarjoilen perusteita toiseen suuntaan. Kyllä sille syitä on, että miksi tuhannet tohtoreiksi haluavat. Jätän erikseen listaamatta sen, että väitöskirjan tekeminen on käytännössä pakollista, jos haluaa tutkijan uralle.
Saat perusteellisesti ratkaista pähkinän, joka sinua kiinnostaa. Väitöskirja on melko laaja tutkimus jostain tarkasti rajatusta aiheesta. Sen tekeminen edellyttää hyvin perusteellista paneutumista siihen. Ei ole tavatonta, että väitöskirjan tekemällä tiedät enemmän tuosta aiheesta kuin kukaan muu. Jos työn aihe on täsmävalittu jotain työelämärelevanttia asiaa koskien, tohtoroituminen saattaa olla erinomainen cv-lisä myös yliopistomaailman ulkopuolella. Voit perustella olevasi kyseisen aiheen kovatasoinen asiantuntija.
Saat vapaan työnkuvan. Tiukkoja aikatauluja noudattavat tutkimusryhmät pois lukien väitöskirjantekijä saa tavanomaisesti tulla ja mennä miten haluaa. Usein työn ohjaajatkin ovat valmiita antamaan paljon vapautta. Jos olet itseohjautuva ja määrätietoinen, parempaa saa hakea.
Saat kattavan käsityksen tutkijan työstä. Väitöskirjan tekemällä pääset todennäköisesti kokemaan paitsi tutkimuksen, myös opettamisen, rahoituksen hakemisen ja konferenssimatkustamisen ilot ja surut. Pääset myös tutustumaan yliopistoon työympäristönä. Takaan, että ainakin muodostat mielipiteen näistä kaikista.
Saat siirrettäviä taitoja. Kirjoittaminen, tiedonhaku, kokonaisuuksien hallinta, rahoituksen hakeminen ja yleisölle puhuminen ovat hyödyllistä kokemusta monessa ympäristössä.
Pääset fiksujen tyyppien ympäristöön. Yliopistossa on paljon typeriä piirteitä ja siellä törmää tuon tuosta asiattomaan käytökseen sekä kaikkeen muihinkin työpaikkojen yleisiin miinuksiin. Pelkkä tutkijuus ei tee kenestäkään älykästä. Silti yliopistoon on kasautunut suuri määrä ihmisiä, joilla on intohimo perehtyä joihinkin asioihin huomattavasti keskiveroa pidemmälti. Kutsuttakoon tätä piirrettä nyt paremman sanan puutteessa vaikka fiksuudeksi – ainakin joissain asioissa. Jos sinulla on halu tulla samanlaiseksi ja kehittyä yhä lisää, niin parempaa ympäristöä ei helposti löydy.
Nämä listamuotoiset blogitekstit alkavat kyllästyttää ainakin minua, joten yritän toukokuussa kirjoittaa vähän hiotumman ja perusteellisemman tuotoksen. Tietokirjan viimeistely muiden tutkijahommien päälle toden totta vie osansa.
Takatalven taikaa toivottaen,
Tuomas Äystö